Kaunokurjenmiekka

Iris setosa

Kaunokurjenmiekka kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Pohjoisen jäämeren rannoilla Alaskassa, Mainessa, Kanadassa, Venäjällä ja Koillis-Aasiassa sekä Kiinassa, Koreassa ja Japanissa.

 

Kaunokurjenmiekka risteytyy helposti, joten sitä on käytetty uusien kurjenmiekkalajikkeiden risteytyksessä. Firenzen Giardino dell’Iriksessä järjestetään vuosittain kurjenmiekkojen kasvattajien kilpailu. Vastaavanlainen tapahtuma USA:ssa pidetään New Jerseyn Presby Memorial Iris Gardenissa.

 

Kurjenmiekkojen suku on nimetty antiikin Kreikan Iris-jumalattaren mukaan, joka oli sateenkaaren henkilöitymä. Nimi viittaa kurjenmiekkojen laajan värikirjoon. Kurjenmiekka on inspiroinut myös monia taiteilijoita. Se esiintyy usein japanilaisissa puupiirroksissa ja kiinalaisissa tussimaalauksissa. Euroopassa kurjenmiekkoja ovat maalanneet muun muassa Vincent van Gogh ja Claude Monet, jotka molemmat saivat vaikutteita japanilaisista puupiirroksista.

 

Ranskan kuningas Ludvig VII otti 1100-luvulla sukuvaakunakseen tyylitellyn kurjenmiekan, fleur-de-lis’n. Ajan myötä siitä tuli koko Ranskan symboli. Samoin Firenzen kaupungin vaakunassa on tyylitelty valkoinen kurjenmiekka punaisella pohjalla. Medicit vaihtoivat värit päinvastaisiksi.

 

Kaunokurjenmiekka on myrkyllinen, mutta keitettynä syötävä. Japanissa sitä onkin käytetty ravintokasvina. Samoin inuitit ovat tehneet siitä erilaisia lääkejuomia ja käyttäneet sitä teen ja kahvin korvikkeena. Euroopassa kasvin juurta on käytetty jo satoja vuosia lääkkeenä eri vaivoihin, ja sitä käytetään edelleen hajuvesissä ja muissa kosmetiikkatuotteissa.