Sinikuunlilja

Hosta sieboldiana

Sinikuunlilja kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasian kosteissa metsissä. Monet Euroopassa viljellyt kuunliljat ovat kotoisin Japanista. Niihin kuuluu noin 40 luonnonlajia, joista on jalostettu yli 6000 lajiketta. Ne yleistyivät Keski-Euroopan puutahoissa 1800-luvulla.

 

Ensimmäisenä kuunliljan kuvaili eurooppalaisille saksalainan luonnontutkija Engelbert Kaempfer jo 1690-luvun lopulla, mutta ensimmäiset elävät kasvit onnistui tuomaan Eurooppaan saksalainen luonnontieteilijä  Philipp Franz von Siebold vasta 1829. Tämän mahdollisti juuri keksitty ns. Wardin laatikko, jonka tiiviiden lasiseinien sisään kasvit voitiin asettaa mullan ja veden muodostamaan itseään ylläpitävään ympäristöön. Skotlantilainen kasvitieteilijä Robert Fortune toi niitä puolestaan Brittein saarille 1862.

 

Euroopassa vuosisadan vaihteen japanilaistyylinen puutarhamuoti lisäsi kuunliljojen suosiota. Suomessa Jenny Elfving mainitsee ne kirjassaan Suomalaista puutarhataidetta 1929.

 

Kuunliljojen suku on nimetty itävaltalaisen kasvitieteilijä Nicholas Thomas Hostin mukaan. Sinikuunlilja on puolestaan saanut lajinimensä edellä mainitulta von Sieboldilta.